Pitkästä aikaa päivitellään Martan ( Tassutuvan Silimänsoma ) kuulumisia. Pahoittelut heti alkuun Kirsti-kasvattajalle, että ollaan eletty muuan vuosi hiljaiseloa eikä kuulumisia ole juurikaan päivitelty. Tähän on lähinnä syynä se, että olen viimeiset reilut kaksi vuotta tehnyt sijaisuutta yli 100 km:n päähän ja päivät ovat olleet pelkästään päivittäisten ajojen vuoksi todella pitkiä. Nyt sijaisuus on loppumassa ja samalla kennelin hiljaiselo, joten on aika herätä 🙂
Mutta hyvinhän meillä tietysti Martan kanssa menee. Martta elelee ainoana narttuna kahden uroksen laumassa, Rexin ja Repen kanssa. Ja haluaa määrätä kaapin paikan. Aika usein se onnistuukin, Martalla on mainio tapa tulla kaikkia ”lähelle”. Kukaan ei voi vastustaa syvälle sieluun katsovia silmiä, Martalla on syvä katse. On todella pentu- ja lapsirakas koira. Heti havahtuu, jos ininää taikka itkua jostain kuuluu, nykyään tosin lähinnä vain televisiosta.
Martta tuli aikoinaan jalostuskoiraksi, mutta harmiksemme Martalle kehittyi D/D lonkat. Muuten tyttö onkin priimaa! Lonkat eivät onneksemme Martan elämää millään tavalla rajoita, menee valjakossa kuten muutkin. Martan lihaksistoa käsitellään harjausten yhteydessä ja niveliä vahvistetaan mm. Hyaluronilla. Hyaluronin aloituksen jälkeen neiti jopa venyttelee takaraajojaan. Koko lauma syö pelkästään raakaruokaa. Puhdas raakaruokinta on aloitettu viisi vuotta sitten.
Hoitovietti kun on Martalla kova, myös valeraskaudet olivat kerta toisensa jälkeen raskaampia. Lopulta menivät niin pitkälle, että nisät vuotivat, joten päädyimme sterilisointiin. Sen jälkeen elämä on rauhoittunut.
Meidän Martta ei ole mikään prinsessa, takapuolessa pitää aina olla ylimääräistä . Pojat siistivät Marttaa, minkä ehtivät. Mutta aina siellä on jotain. Martta ei pidä siitä, että turkki on puhdas.
Vaikkei Martasta jalostuskoiraa ole tullutkaan, se ei haittaa. Ei kaikkien tarvi ollakaan. Martta on kumminkin meidän lellipenikka ja niin rakas kotikoira!
