Niin ne maisemat voi kovinkin parissa päivässä vaihtua, keskiviikkona vielä näytti tältä (+28):
ja tänään tältä (-10):
Poroja paimentamassa siis tänään oltiin ja olihan se jännää ja opettavaista, sekä ohjaajalle että koirille. Ilma oli aivan mahtava, aurinkoinen ja pakkasta vain noin 10 astetta. Siitä huolimatta ohjaajaa hytisytti, johtui varmaankin jännityksestä. Porotilan emäntä-Minna onneksi oli hyvänä tukena ja niin ensimmäinen kierros Rexin kanssa saatiin käyntiin. Ensin harjoiteltiin rauhallisesti kuljettamaan poroja kirnuun ja sieltä takaisin koira kytkettynä pitkään hihnaan. Lopulta koira irroitettiin hihnasta ja porojen kuljetukset jatkuivat koiran rauhallisesti vapaana ohjaajan rinnalla kulkien, mutta samalla poroja tarkkaillen. Rexi teki työnsä todella, todella mallikkaasti ensikertalaiseksi. Ote ei herpaantunut kertaakaan, se kielii hyvästä pääkopasta. Porotkin pysyivät rauhallisena ja hyvin liikkeessä koko ajan. Onneksi työkoiran ominaisuus on Rexissä säilynyt, siitä herra sai kiitosta.
Ja, sitten oli pikku-herra Repen vuoro. Voi tätä lapsellista pikkusta pyryharakkaa, kotvasen aikaa sai herraa rauhoitella, ennen kuin uskalsin liikkeelle aitauksessa. Hyvin kulku niinki meni, mutta ei Repe tajunnu, mistä hommassa oli kyse. Keskittyi vain pongaamaan poron papanoita, nälkä vissiin yllätti 🙂 No, eka kierrokset käytiin ja jätettiin herra hetkiseksi miettimään kokeen tarkoitusta.
Rexin todella hyvän toisenkin kierroksen jälkeen otettiin Repe uudelleen aitaukseen ja jokin ihme oli sattunu. Autossa oli ilmeisesti tauon aikana asioita kelattu, sillä toisella kierroksella kulki rinnalla ihan kuin eri koira. Otti useaan kertaan jopa jo kontaktia poroihin, hyvä! Tästä on hyvä jatkaa. Ikää täytyy tulla Repelle lisää, mutta työinto on nyt toivottavasti sytytetty.
Hilma-neitokainenkin oli mukana, mutta pikkuinen sai vain katsella ja ihmetellä poroja aitauksen ulkopuolella.
Tällainen käyttökoe on ehdottomasti se ainut todellinen tilanne testata tällaisen paimenkoiran todellista perimää, suosittelen lämpimästi kaikille lappalaiskoirien omistajille! Paimenvietti näistä aidoista lappalaisista pitäisi löytyä, ettei kadoteta sitä koirien alkuperäistä käyttötarkoitusta eli porojen paimentamista.
Kaikin puolin terve koira sille ominaisessa työssään on todella kaunista katseltavaa.